Ingmar Bergmanin toinen pitkä elokuva, taiteellisesti varma draama nuoresta rakkaudesta, jossa on traagisia sävyjä.
Nuori pariskunta Maggi ja David tapaavat sattumalta rautatieasemalla ja rakastuvat. Nainen on eksyksissä, ja mies on juuri vapautunut vankilasta. Heitä yhdistää heidän yhteinen rikkinäinen taustansa, ja nyt he yrittävät löytää yhdessä kunnollisen elämän siirtolaismökissä. Matkan varrella on monia esteitä, eikä lähimmäisiin voi aina luottaa.
Rakkautemme sataa on Ingmar Bergmanin toinen elokuva ohjaajana samana vuonna ilmestyneen Krisin jälkeen. Bergman kirjoitti itseironisesti vuonna 1973 elokuviensa retrospektiivin yhteydessä: "Ensi-illan jälkeisenä päivänä soitin itkien Lorensille (Marmstedt, tuottaja) ja selitin, etten enää koskaan tekisi elokuvia. Hänestä se oli hyvä idea."
